Kätevät vinkit aidon nahan tunnistamiseen ja ompeluun kotiompelukoneella

Nahka on kestävä, pitkäikäinen ja mukavasti muotoutuva materiaali niin vaatteisiin kuin asusteisiin. Hyvin hoidettuna sen elinkaari on jopa neljä kertaa pidempi kuin tekstiileillä. Kierrätetty nahka on lisäksi ekologista ja useimmiten helposti ommeltavaa. Sen työstämiseen ei välttämättä tarvitse teollisuusompelukonetta tai erikoisvälineitä. Kun ottaa huomioon muutamia asioita, on nahkaa mahdollista ommella kätevästi myös kotiompelukoneella.

  • Aidon nahan laatu ja ominaisuudet
  • Nahan hoitaminen
  • Vinkit aidon nahan tunnistamiseen (mm.kierrätystuotteista)
  • Vinkit nahan ompeluun kotikoneella

Teinivuosina minuun vetosi nahkatakit ja päälle kelpasi niin kirppislöydöt kuin äitini vanhat aarteet. Vaikka ompelin jo silloin paljon vaatteita, en vielä osannut edes haaveilla valmistavani joskus itse laukkuja saati nahkatakkeja. Artesaaniopintojen aikana kuitenkin innostuin nahan ompelutekniikoista niin paljon, että tein siitä lopulta myös opinnäytetyöni. Sen aihe oli kunnianhimoisesti nilkkapituinen nahkatakki haastavilla alikeompelukuvioilla. Myös tuleva mieheni hyötyi intohimostani ja sai todella paksusta nahasta ommellun punk -henkisen nahkatakin ja liivin itsetehdyillä koristeellisilla hopeanapeilla. Tein myös paljon muita erilaisia kokeiluja ja toteutin visioitani, joten läheiseni saivat jopa riesasksi asti lahjaksi mm. kuvioituja nahkalaukkuja.

Vuosia myöhemmin kantoliinaharrastuksen myötä innostus nahkatöihin heräsi uudelleen, kun halusin hyödyntää kantoliinakankaita laukkujen ompeluun. Sain laukuista kestävämpiä ja mielenkiintoisempia yhdistämällä niihin myös nahkaa.

Tässä muutamia kuvia vuonna 2005 valmistamastani opinnäytetyöstä (nilkkoihin ulottuva nahkatakki alikeompelukuvioin).

Nilkkapituinen nahkatakki

Nahkatakki kuvioilla

Saumarakenteet nahkatakissa

Opinnäytetyöni tasokuvat ja saumarakenteet.

Aidon nahan laatu ja ominaisuudet

Keinonahkaan verrattuna aidolla nahalla on monia hyviä puolia. Se on hengittävää, kestävää (sen elinikä on jopa neljä kertaa pidempi kuin tekstiilien) ja helposti muokattavaa. Keinonahkat taas ovat muovisen tuntuisia ja hiostavia eivätkä kestä käyttöä läheskään yhtä hyvin kuin aidot. Ne kuluvat nopeasti, kun muovipinta irtoilee ajan myötä herkästi pohjakankaasta ja jopa murenevat sekä halkeilevat. Aito nahka sen sijaan kuluu kauniisti sekä pehmenee käytössä.

Aitoa nahkaa on myös monen tarkoitukseen, erikokoisia ja -laatuisia. Jokaisessa nahassa on luontaisia eroja ja parkitsemisella ym. käsittelyillä ja valmistusprosesseilla erot vain korostuvat. Laadukkaan nahan tunnistaminen ei aina olekaan helppoa.

  • Nappanahka, eli aniliinvärjätty vasikan pintanahka (ulointa nahkakerrosta) on kaikkein laadukkain nahkatyyppi. Se on pehmeää, erittäin hengittävää ja herkästi likaantuvaa. Sitä ei hiota luonnollisten jälkien peittämiseksi tai käsitellä peiteväreillä. Jos nahkaan jää vaaleampi jälki kevyellä raapaisulla tai jos se tummuu kostuessaan, mutta palautuu entisen väriseksi kuivuessaan, on sen aniliininahkaa. Jos sitä on viimeistelyaineilla saatu kulutusta kestävämmäksi, ei se ole enää yhtä pehmeää.
  • Mokkanahka on nahan alapuolta, eli pehmeää ja nukkapintaista nahkaa, joka on herkkä kulutukselle ja lialle. Nupukkinahka on myös hieman nukkapintaista, mutta se ei ole mokan tavoin nahan alapuolta, vaan eri tavalla käsiteltyä pintanahkaa (nahan pintaa on hiottu).
  • Haljasnahka on paksua ja karkeaa halkaistua nahkaa. Siinä on lähes aina jonkinlainen pinnoite ja usein myös pintakuviointi.
  • Bonded nahka on nahkajäänteistä kokoon liimattua polyuretaanilla pinnoitettua nahkaa, johon on keinotekoisesti lisätty pintaan nahan kuvio. Sillä yritellään jäljitellä aidon nahan tuntua, mutta käytännössä se on kaukana aidosta nahasta.

Nahkaa käsitellään erilaisilla aineilla, jotta niihin saadaan tiettyjä ominaisuuksia. Esim. PU- pinnoitettu nahka on pinnoitettu polyuretaanikalvolla, jotta se olisi kestävämpää ja vedenpitävämpää (käytetään mm. turvakengissä).

Nahkaan voidaan tehdä myös monenlaisia viimeistelyitä. Antiikkiviimeistelyllä saadaan läpikuultavien värikerrosten ja pintalakan avulla patinoitu pinta. Pintavärjätty tai- lakattu nahka ei hengitä yhtä hyvin, mutta on kestävämpää ja likaa hylkivämpää.

Nahkaa kannattaa hoitaa

Nahkaa kannattaa aina hoitaa hyvin, että se kestäisi kauniina ja vahvana mahdollisimman kauan. Nahkaan imeytyy ihosta ja hiuksista rasvaa, mutta myös vaatteista voi tarttua väriä etenkin vaaleaan nahkaan. Nahka ei kestä kovia aineita, kuten bensiiniä, liuottavia, emäksisiä ja happamia puhdistusaineita tai hankausaineita. Suora auringonvalo haurastuttaa sitä (ja voi haalistaa joitain värejä), kuten myös kuiva huoneilma ja kuuman patterin läheisyys. Nahkaa ei kannata myöskään kastella ja etenkään hangata märkänä.

Nahkaa voi puhdistaa nihkeällä rätillä varovasti. Puhdistus- ja hoitoaineita nahalle löytyy jos jonkinlaisia. Erityyppisille nahkalaaduille ja eri tavoin pinnoitetuille nahoille on kaikille omia erityisaineitaan. Esim. kengille on suojasuihkeita, jotka lisäävät vedenpitävyyttä tai lian hylkimistä. Kenkiä (ja laukkuja) voi huoltaa myös lankeilla, geeleillä ja rasvoilla. Jos on ostanut nahkaa kierrätettynä, eikä tiedä mikä puhdistus/hoitoaine on juuri sille sopivinta, kannattaa niitä kokeilla varovasti ensin huomaamattomaan kohtaan.

Itse hankin nahat pääasiassa kirpputoreilta. Se on eettistä sekä edullista ja materiaalien etsiminen on hauskaa ja jännittävää. Koskaan ei etukäteen tiedä mitä milloinkin tulee vastaan ja löytääkö tarvitsemansa heti vai vasta monen etsintäreissun jälkeen. Joskus pettymys saa lähes itkun partaalle, kun mistään ei löydy uteen ideaan tarvittavaa materiaalia. (Muutaman kerran on myös tehnyt mieli kiljua innosta Kontin käytävällä, kun olen löytänyt juuri täydellisen värisen nahkatakin.) Ostankin materiaaleja varastoon aina kun näen jotain mielenkiintoista ja hyvän laatuisen oloista nahkaa.

Aidon nahan tunnistamiseen mm.kierrätystuotteista helpottaa nämä vinkit:

  • Kannattaa katsoa materiaalitiedot pesulapuista/tuotetiedoista. Symboleista salmiakin muotoinen merkki tarkoittaa synteettistä nahkaa ja taljan muotoinen nahkaa. Joskus myös osa tuotteesta voi olla nahkaa ja osa keinonahkaa, esim. halvoissa nahkatakissa alavarat saattaa olla keinomateriaalia ja muut osat aitoa (myös huonekalujen -sohvien/nojatuolien takaosat ovat nykyään lähes aina keinonahkaa, vaikka kulutusosat olisvat aitoa nahkaa). Jos materiaalitietoja ei ole tallella, täytyy tunnistamiseen käyttää muita keinoja.

Nahan tuotetiedot

  • Aidot nahkatuotteet ovat arvokkaampia, kuin keinonahkaiset. Kirppurtorilta ostaessa hinta ei kuitenkaan välttämättä kerro mitään. Aidon nahkatakin voikin saada parhaimmillaan muutamalla eurolla (etenkin hyvin epämuodikkaat/vanhanaikaisen malliset takit voivat olla hyvin edullisia).
  • Keinonahka tuntuu (ja näyttää) usein muoviselta/kangasmaiselta.
  • Jos vuori ei ole esteenä, kannattaa katsoa tuotetta sisäpuolelta. Aidossa nahassa nurja puoli on hiukan ”karvaista” eli mokkapintaista. Keinonahssa nurja puoli taas on yleensä kangasta. (Joskus aidossa nahassa voi olla tukikangas, jolloin senkin nurja puoli vaikuttaa kankaiselta.) Vuoren läpi tunnustellessa nurjan puolen pinta voi tuntua liukkaalta jos se on keinonahkaa. Aito nahka taas tuntuu  tahmeammalta.

Nahan pintaa

Nahan pinta on nurjalta puolelta mokkamaista ja “karvaista”.

  • Kun aitoa nahkaa venyttää, se palautuu hyvin muotoonsa. Keinonahka taas venyy paljon, mutta ei palaudu hyvin.
  • Aito nahka imee kosteutta ja tummenee kohdata, josta se kastuu. Keinonahka hylkii vettä. Pinnoitettuun nahkaan kosteus ei myöskään välttämättä imeydy kuten pinnoittamattomaan nahkaan.
  • Virheet, epätasaisuudet ja huokosten koon vaihtelu pinnassa ovat yleistä aidossa nahassa (vaikka valmiisiin tuotteisiin yleesnä onkin valittu kaikkein parhaimmat kohdat nahasta). Keinonahka taas on kauttaaltaan saman laatuista ja sileää. Myös pinnoitettu nahka on tasalaatuisempaa kuin pinnoittamaton.
  • Nahka tuoksuu nahalle ja keinonahka muoville tai kumiselle. Joskus kuitenkin etenkin kirppistuotteiden hajuista voi olla vaikea arvioida onko se aitoa vai ei.
  • Polttotestin avulla voi myös testata nahan aitoutta pienellä tilkulla. Tuotteseen, josta ei ole mahdollista/halua tilkkua irroittaa, voi kokeilla näkymättömään kohtaan esim. “neulatestillä”, jossa neulan kärki lämmitetään esim kynttilällä punaiseksi ja painetaan nahkaa vasten. Keinonahkaan palaa reikä kun taas aitoon nahkaan ei. Näitä testejä ei tietenkään kannata kokeilla kaupassa/kirpputorilla(jollei halua synnyttää kaaosta ja saada poliiseja peräänsä). Joskus kannattaa ottaa riski ja ostaa muutaman euron nahkatakki ja kokeilla kotona polttotestin avulla, jos ei ole aitoudesta täysin varma. Vaikka tuote osoittautuisi epäaidoksi, rahallinen menetys ei ole suuri (ja sen voi laittaa kiertoon uudelleen). Aitoon nahkaan ei pala reikää heti läpi asti ja haju on luonnollinen. Keinonahka taas haisee palaessaan muoville tai kemikaalille ja siihen palaa nopeasti reikä.

Huokoinen pinta nahassa

Aidon nahan pinta on elävää ja huokoista

Nämä vinkit kannattaa ottaa huomioon kun ompelee nahkaa kotikoneella

Vaikka ompelukoneita on ominaisuuksiltaan laidasta laitaan, vanhoista rautarunkoisista edullisiin rimpuloihin ja hienoihin digikoneisiin,  pystyy useimmilla niistä ompelemaan myös ohutta nahkaa.

1 Suunnittele vaate/asuste siten, että mihinkään saumaan ei tule kovin montaa kerrosta nahkaa päällekkäin. (Ongelmallisia voitat olla etenkin kohdat, joissa yhdistetään kappaleita, joissa on jo ennestään yhdistäviä saumoja.) Koneen kestävyyttä kannattaa kokeilla ennen leikkaamista nahkatilkuille (samalle nahalle, josta aiot ommella). Esim. ensin voi kokeilla ommella kaksi kerrosta päällekkäin, seuraavaki kolme kerrosta päällekkäin jne, kunnes tietää mitkä ovat oman koneen rajat. Oma vanha husqvarnan koneeni ompelee nahkaa varsin hyvin, mutta neljä kerrosta ohuehkoa nahkaa alkaa olla sille jo hankalaa. Liian paksuja kohtia ommellessa tulee helposti hyppytikkejä ja neula vääntyy/katkeaa.

2 Valitse ohuehko ja pehmeä nahka (alle 1,5mm, mielellään alle 1mm). Nappanahka on kaikkein laadukkainta nahkaa. Itse hankin nahkoja paljon kirpputoreilta, sillä vanhoissa nahkatakeissa (ja muissa nahkavaatteissa) on yleensä helposti ommeltavaa pehmeää ja ohuehkoa (usein lampaan) nahkaa.  Nahan paksuutta voi arvioida sormituntumalla. Jäykkä, raskas ja kovan tuntuinen nahka ei ole paras valinta kotikoneella ommeltavaksi, pehmeä ja letkeä paljon parempi. Myös laukuista tai pitkistä saappaista saa materiaalia esimerkiksi pikkulaukkuihin tai kukkaroihin. Huonekalunahkaa voi myös hyödyntää, mutta ne ovat yleensä paksumpaa kuin vaatetusnahat. Tuotteet, joissa on isoja pintoja nahkaa, ovat parempi valinta, kuin pienistä paloista kootut (riippuen mitä on aikeissa ommella).

Aitoa nahkaa

Monien nahkatakkien nahka on pehmeää ja ohuehkoa

Nahan kulunut pinta

Kuluneen nahan pinnasta saa kauniita yksityikohtia ompeluprojekteihin.

3 Nahan ompelua voi helpottaa teflonpaininjalka tai paininjalkaan laitettu teflonteippi. Myös silkkipaperin avulla ommel luistaa paremmin. Omalla vanhalla husqvarnallani ompelen kyllä ongelmitta ihan tavallisella paininjalalla.

4 Paininjalan puristusta voi kokeilla vähentää.

5 Piston pituus kannattaa säätää pidemmäksi kuin normaalisti (n.3mm).

6 Kannattaa käyttää nahkaneulaa tai paksua ompeluneulaa, etenkin jos nahkaa on useampi kerros päällekkäin (esim. tikkaukset). Itse saatan käyttää myös tavallista 80/90 paksuista neulaa, jos nahka on ohutta.

7 Kun aloittaa ompelemaan nahkaa reunasta, kannattaa auttaa ensimmäiset ompeleet käsin, jotta nahka ei jää junnammaan paikalleen ja siihen tule ylimääräisiä reikiä.

Myös nämä asiat kannattaa huomioida kun ompelee nahasta:

  • Tarvittavan nahan määrän arvioimiseen erilaisiin projekteihin voi olla avuksi tämä Kemin nahkatarvikkeen taulukko.
  • Ole tarkka ompelussa, sillä neulasta jää reiät nahkaan. Samaa saumaa ei kannata siis purkaa ja ommella montaa kertaa udelleen. Saumasta voi tulla liian hauras, jos reikiä on syntynyt purkamisen ja uudellen ompelun vuoksi liian läehelle toisiaan. Purkamisesta jääneet reiät saattavat jäädä myös rumasti näkyville.
  • Kun leikkaa vaatetta/asustetta nahalta, hyväksi avuksi ovat pahvikaavat, joiden ääriviivat voi piirtää nahalle. Nahkaa ei koskaan leikata kaksin kerroin, vaan kaavojen täytyy olla kokonaiset (eli esimerkiksi kokonainen hameen etukappale, eikä taitteelta leikattu puolikas). Jos piirtää kaavat nahan oikealle puolelle, on helpompi tarkkailla nahassa olevia epätasaisuuksia, ohuempia kohtia jne.

Leikkaussunnitelma nahalle

Vuoden 2005 opinnäytetyöni kaavat nahalle aseteltuna ennen leikkaamista.

  • Käytä nuppineulojen sijaan maalarinteippiä tai klipsejä (koska nuppineuloista jää nahkaan reiät).
  • Nahka voi venyä rumasti ja saumasta tulla aaltoileva, joten kannattaa kiinnittää huomiota, että ommellessa ei yhtään venytä nahkaa. Tukikangas voi olla todella hyvä keino estää venyminen, etenkin jos nahka on kovin ohutta. (Tukikangasta voi silittää nahalle miedolla lämmöllä. Kuumalla nahkaa ei saa silittää.) Jos sauma kuitenkin jää lörpöttämään, voi sitä saada höyrytettyä kokoon varovasti toisen kankaan läpi.
  • Nahka ei rispaannu, joten sitä ei tarvitse huolitella.
  • Saumanvarat voi liimata auki nurjalle puolelle, jolloin saumat pysyvät kauniina. Liimaukseen käy hyvin esimerkiksi maitoliima. Hameen ja housujen käänteet voi myös liimata ompelun sijaan.

Nahkalaukku nahsta ja kantoliinakankaasta

Myös tämä laukku on ommeltu tavallisella ompelukoneella nahasta ja kantoliinakankaasta.

Hyvälaatuinen nahka on monipuolinen materiaali. Se yleensä kestää hyvin aikaa myös uusiokäytössä. Vain taivas on rajana suunnitellessa, mihin kaikkeen nahkaa voi käyttää ja yhdistää. Itse olen käyttänyt sitä aikanaan mm. koruihin ja aihetta huoukuttelisikin lähestyä jälleen uusista näkäkulmista.

 

Liity blogin seuraajaksi ja tilaa ilmoitukset blogipostauksista sähköpostiisi, niin saat tuoreimmat vinkit ja ohjeet aina ensimmäisten joukossa! Liity myös Facebook -sivuni seuraajaksi, jossa paljon muutakin mielenkiintoista!

Suosittelen liittymään myös Kätevästi kaikkea kaunista -Facebookin suljettuun keskusteluryhmääni, jossa on mahdollisuus hyödyntää yhteisön voimaa ongelmatilanteissa ja jakaa onnistumisia sekä vinkkejä myös muille aiheesta kiinnostuneille.

Blogi syntyi vahvassa yhteistyössä mieheni Ivary Vimmin kanssa. Meillä on yhteensä yli 15 vuotta käsityön, muotoilun ja taidealan koulutusta sekä kymmeniä vuosia käytännön kokemusta.

Itse olen vaatetus- sekä metallialan artesaani (korut ja taonta). Mieheni on perinteinen metalliseppä, metallialan artesaani (taonta ja koneistus), muotoilija (kivi- ja korumuotoilu), kuvataiteilija (Master of Culture and Arts, erikoistunut korutaiteeseen kulttuuriyrittäjyyden YAMK koulutusohjelmassa,), tällä hetkellä tutkija ja tohtorikoulutettava (LUT School of Enginering Sciensce, aiheena innovaatiojohtaminen). Lisäksi hänellä on käynyt 3D-mallinuksen ja työstön korutaiteen erikoiskoulutuksen sekä kehittänyt digikoruja yliopiston Fast Coins -tutkimushankkeessa.

Otan mielelläni vastaan myös teidän ehdotuksia (teemoja, kysymyksiä, vinkkejä yms.) tuleviin blogikirjoituksiin.

 

 


Kirjoita tähän mielipiteitä, kysymyksiä, toiveita, omia kokemuksia, ideoita, ajatuksia...

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.